Kategoriat
Ravintola

Italialainen ja ranskalainen keittiö

Italialainen ja ranskalainen keittiö ovat epäilemättä Euroopan ruokakulttuurissa ne kaksi ”suurta”. Jos kysyt ihmisiltä suosikkiruokamaata, Italia ottaa usein gallup-kärjen. Toisaalta hienostunut (ja kallis) yhdistetään edelleen juuri ranskalaiseen ruokaan, ja ranskalaisiin ravintoloihin.

Tässä stereotyypissä on tiettyä perää. Nykymuotoinen italialainen ruoka on saanut vahvasti vaikutteita Etelä-Italian ns. cucina poverasta – siis köyhästä keittiöstä. Pääosassa ovat alkuperäänsä vahvasti heijastavat raaka-aineet teknisen keittiötaituruuden sijaan. Ranska puolestaan on Michelin-tähtien ja Escoffierin keittiöperinteen kotimaa.

Tosiasiallisesti tietenkin molempien maiden ruokakulttuurit ovat äärimmäisen monimuotoisia. Sisilian keittiöllä on vähän yhteistä Lombardian kanssa, samoin kin Alsacella ja Rivieralla. Sitäpaitsi Ranskan suosituin ravintola-annos on konstailematon steak frites, pihvi ranskalaisilla.

Yksi monista tavoista jaotella Euroopan ruokakulttuureja on niin sanottu voi-oliiviöljy-raja. Muun muassa Kreikka ja Espanja kuuluvat oliivimaihin, kun taas sekä Italia että Ranska jakautuvat molemmille puolille.

Mikä yhdistää molempia maita on hyvän ruuan ja sen seurassa nauttimisen arvostus.

Kategoriat
Ravintola

Ravintolat ja arvonlisävero

Arvonlisäverolla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun arvonlisää verottavaa veroa. Arvonlisäverosta käytetään yleisesti lyhennettä ALV tai alv. Arvonlisävero lisätään tuotteen myyntihintaan ja sen suuruus perustuu tuotteen verokantaan. Yleinen arvonlisäverokanta eli alv-prosentti Suomessa on 24 % ja elintarvikkeissa ja ravintoloissa 14%. (Ei kuitenkaan anniskelussa jota verotetaan 24% mukaan).

Se on kansainvälisesti tarkasteltuna melko korkea, sillä EU-maiden arvonlisäkannan keskiarvo on viime vuosina ollut 21,5%. Monissa maissa myös ravintolapalveluiden alv on alhaisempi ja EU-lainsäädäntö mahdollistaa, että ravintola-anniskeluun sovelletaan samaa alennettua arvonlisäverokantaa kuin ravintolaruokailuun.

Arvonlisävero tuottaa Suomen valtiolle vuosittain noin 18 miljardia euroa. ALV:n voidaan sanoa olevan kulutusvero, sillä se on mukana käytännössä kaikkien kulutustavaroiden- ja palveluiden hinnassa Suomessa. Alv on välillinen, eli lopullinen maksaja – käytännössä siis tuotteet tai palvelun ostava kuluttaja – maksaa alvin osana tuotteen hintaa. Tästä syystä myös ALV-veron nousu näkyy yleensä aina myös tuotteen tai tavaran lopullisessa myyntihinnassa. Näin myös ravintolapuolella.

Majoitus- ja ravitsemusalan arvion mukaan anniskelun alv-kannan lasku vähentäisi verotuloja noin 122 miljoonaa vuodessa, mutta toisaalta toisi liiketoiminnan piristymisen myötä 51 miljoonaa muita verotuloja. Laskennallinen työpaikkavaikutus olisi jopa 2400 ravintola-alan työpaikkaa lisää. Tämä on verrattain halpaa työllistämistä.

  • Yleinen verokanta on käytössä useimmilla tuotteilla ja palveluilla Suomessa. Se on suuruudeltaan 24 %.
  • Alennettu verokanta on käytössä elintarvikkeiden, rehujen sekä ravintola- ja ateriapalveluiden myynnissä ja se on suuruudeltaan 14 %. Alennettu verokanta ei kuitenkaan koske juomaveden, alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden myyntiä ja tarjoilua.
  • Toinen alennettu verokanta on 10 %. Tämän verokannan piiriin kuuluvat kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut, henkilökuljetukset, televisio- ja yleisradiotoiminnan korvaukset sekä majoituspalvelut.
  • Joitain tuotteita ja palveluita myydään myös verottomasti eli niiden alv-kanta on 0 %. Tähän kuuluvat mm. arvonlisäverottomien vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus ja näihin aluksiin kohdistuvat työsuoritukset, jäsenlehtien ja mainosten myynti yleishyödyllisille yhteisöille, vienti EU:n ulkopuolelle sekä muu kansainväliseen kauppaan liittyvä tavaroiden ja palvelujen myynti.

Lähde: Alv13.fi, tietoa arvonlisäverosta ja sen laskemisesta