Fabrik

Ravintola- ja ruokatrendit ovat jatkuvasti muuttuvia, ja vuodelle 2024 on ennustettu useita mielenkiintoisia suuntauksia. Tässä on yhteenveto tärkeimmistä trendeistä:

1. Kansainväliset yhteistyöt: Ravintola-ala on globaali ja sosiaalinen yhteisö, jossa kansainväliset vierailijakokki-tapahtumat, yhteistyöillalliset, pop-up-ravintolat ja muut rajat ylittävät yhteistyöt ovat odotettavissa voimakkaana vuonna 2024. Tämä tulee näkymään muun muassa ruokalajien fuusioitumisessa, kuten Thai-Espanjalaisissa tapaksissa ja Japanilais-Italialaisessa keittiössä​​.
2. Teknologian hyödyntäminen: Työvoimapula ravintola-alalla jatkuu, ja monet ravintolat kääntyvät teknologian puoleen täyttääkseen tämän aukon. Tämä voi ilmetä digitaalisten työkalujen, kuten QR-koodimenujen, pilvikeittiöiden ja toimitussovellusten, käytön lisääntymisenä​​.
3. Perinteiden paluu: Monet kokit ja asiakkaat ovat kääntymässä takaisin perinteisiin ruokalajeihin ja paikallisiin raaka-aineisiin. Tämä ilmenee paikallisten ainesosien, valmistusmenetelmien ja mausteiden käytössä.
4. Ruokalistojen inklusiivisuus: Yhä useammat ihmiset kiinnittävät huomiota terveyteensä ja hyvinvointiinsa, mikä näkyy ravintoloiden tarjoiluissa. Kasvisruokavaihtoehtojen suosio kasvaa, samoin kuin alkoholittomien juomavaihtoehtojen tarjonta​​.
5. Kestävyys: Kestävyys on muuttumassa välttämättömyydeksi. Tämä näkyy raaka-aineiden hankinnassa kestävistä lähteistä, ruokahävikin vähentämisessä ja ravintolan toiminnan kokonaisvaltaisessa kestävyydessä​​.
6. Yaupon-teet ja -juomat: Yaupon, Pohjois-Amerikan ainoa tunnettu kofeiinia sisältävä kasvi, on kasvattamassa suosiotaan. Sen mieto, maanläheinen maku on houkutellut kiinnostusta erityisesti teinä ja cocktailien ainesosana​​.
7. Jäljittelemätön ”pulp”: Kaura-, soija- ja mantelipohjaisten maitokorvikkeiden sivutuotteiden hyödyntäminen on noussut trendiksi. Brändit luovat näistä jäännöksistä uusia tuotteita, kuten vaihtoehtoisia jauhoja ja leivonta-aineita​​.
8. Kasvispohjaiset pastavaihtoehdot: Kasvipohjaiset pastavaihtoehdot, kuten spaghetti-squash ja sydänpalmu, ovat kasvattamassa suosiotaan, tarjoten vaihtoehtoja erityisruokavalioihin tai lisäämään kasvisten ja hedelmien kulutusta​​.
9. Taateleiden nousu: Taatelit ovat saaneet uuden suosion makeutusaineena. Niitä käytetään leivonnassa, pastoissa, siirapeissa ja jopa piilotettuna tuotteissa, kuten ketsupissa ja yön yli tehtävässä kaurapuurossa​​.

Michelin-tähdet ovat peräisin Michelin-oppaasta, joka on tunnettu ravintola- ja matkaopas. Opas perustettiin alun perin vuonna 1900 ranskalaisen Michelin-rengasyhtiön toimesta. Alun perin oppaan tarkoituksena oli edistää auton käyttöä Ranskassa ja tarjota tietoa auton omistajille hyvistä ruokailu- ja yöpymispaikoista matkan varrella.

Ensimmäiset Michelin-tähdet myönnettiin vuonna 1926, ja aluksi tähdet eivät olleet asteikolla, vaan niitä myönnettiin ”hyvästä keittiöstä” tunnuksena. Vuonna 1931 Michelin-oppaassa otettiin käyttöön tähtiluokitus, jossa yksi tähti merkitsi ”erittäin hyvää keittiötä”, kaksi tähteä ”hienoa ruokaa, joka ansaitsee pysähtymisen” ja kolme tähteä ”erityisen hienoa ruokaa, joka ansaitsee erillisen matkan”.

Michelin-tähtien myöntäminen Ranskan ulkopuolelle laajeni ensimmäisen kerran vuonna 1955, kun tähtiä alettiin myöntää Belgiassa. Sen jälkeen tähtien myöntäminen on laajentunut muihin maihin ja kaupunkeihin eri puolilla maailmaa.

Nykyään Michelin-tähdet ovat arvostettu ja arvostelijoiden suorittama tunnustus korkeatasoisille ravintoloille monissa eri maissa. Muutkin kuin ranskalaiseen keittiöön perustuvat ravintolakokemukset on palkittu korkeimmin tähdin.

Michelin-tähdet myönnetään ravintoloille erittäin korkean ruokailuelämyksen ja ruoan laadun perusteella. Tähtien myöntämisperusteet vaihtelevat hieman eri maissa, mutta tässä on yleisesti käytetyt kriteerit:

1. Laatu: Ruoan laatu on ensisijainen kriteeri Michelin-tähtien myöntämisessä. Ravintolan tulee tarjota korkeatasoista ruokaa, joka on valmistettu huolellisesti ja taidokkaasti. Raaka-aineiden tulee olla tuoreita, laadukkaita ja hyvin valittuja.
2. Maku: Ravintolan tarjoaman ruoan tulee olla herkullista ja maukasta. Annoksissa tulisi olla tasapaino eri makujen välillä, ja niiden tulisi olla mielenkiintoisia ja omaperäisiä.
3. Luovuus: Michelin-tähtiä myönnetään myös ravintoloille, jotka ovat innovatiivisia ja luovia ruoanvalmistuksessa. Ravintolan tulisi pystyä tarjoamaan ainutlaatuisia ja luovia makuelämyksiä.
4. Taito: Ravintolan keittiömestarilla ja henkilökunnalla tulisi olla erinomainen ammattitaito ruoanvalmistuksessa. Valmistusmenetelmien, tekniikoiden ja esillepanon tulisi olla erinomaisella tasolla.
5. Jatkuvuus: Ravintolan tulee pystyä ylläpitämään korkeaa laatutasoa pitkällä aikavälillä. Michelin-tähtien myöntämisessä otetaan huomioon myös jatkuvuus ja kyky ylläpitää korkeaa tasoa.

On tärkeää huomata, että Michelin-tähdet myönnetään arvostelijoiden tekemien anonyymien tarkastuskäyntien perusteella, eikä ravintoloilla ole mahdollisuutta hakea tähtiä. Arvosteluprosessi on Michelinin pitkään vaalima salainen menettely.

Bistrot olivat alunperin erityisesti Pariisilaisia pieniä kortteliravintoloita. Usein ne sijaitsivat, ja sijaitsevat osin edelleen vuokrakerrostalojen vanhoissa yleisissä keittiöissä, kellarikerroksessa. Aiemmin ruoka kuului nimittäin vuokraan, ja emäntä tai isäntä saattoi sitten vuokralaisten ohella ruveta ruokkimaan maksua vastaan muitakin kävijöitä.

Sanan bistro alkuperä on kuitenkin hävinnyt historian hämäriin, ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1800-luvun lopulta.

Bistro on ranskalaisessa ravintolakulttuurissa ennen kaikkea kursailematon kansanravintola. Esimerkiksi caféssa näyttäytyminen on jo yläluokkaisempaa. Brasserien ja Bistron rajanveto ei aina ole yksiselitteistä. Yleisemmin alunperin Alsacen alueelta kotoisin oleva Brasserie on suurempi kokonaisuus, jossa saatetaan panna omaa olutta. (brasserie tarkoittaa juuri panimoa).

Kasuaalina paikkana Bistro sopii myös rentouttavaan, kiireettömään ajanviettoon. Edullinen viini ja ehkä kortinpeluukin kuuluu asiaan. Ravintolan ohella bistro täyttää siis myös korttelikapakan funktiota, vaikka ei pubi olekaan.

Bistopöytien korttipelit

Voi olla että nykyisin bistrojen pöydissä pelataan kasinopelejä ennemmin omalla kännykällä kuin pelikorteilla. (Katso näihin hyviä vaihtoehtoja osoitteesta uudetkasinotsuomi.com).

Ranskassa on kuitenkin pitkä perinne alueellisissa korttipeleissä. Pelit ovat usein varsin yksinkertaisia säännöiltään, ja mukaan pääsee helposti hetken seurattuaan.

Suosittuja pelejä ovat muun muassa:

Piquet: Jo 1500-luvulta periytyvä kahden hengen peli jossa käytetään 32 kortin pakkaa. Tästä on myöhemmin kehittynyt peli nimeltä Bezique

Belote: hieman tuoreempi (keksitty n. 1920) mutta erittäin suosittu peli, myös Ranskan ulkopuolella, välimereltä aina Armeniaan saakka. Tätä pidetään jopa Ranskan kansallis-korttipelinä.

Ranskalainen tarot. Tämä on jo hieman monimutkaisempi pistelaskuineen, mutta erittäin antoisa peli. Tutustu sääntöihin suomenkielellä osoitteessa korttipeli.info.

Arvonlisäverolla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun arvonlisää verottavaa veroa. Arvonlisäverosta käytetään yleisesti lyhennettä ALV tai alv. Arvonlisävero lisätään tuotteen myyntihintaan ja sen suuruus perustuu tuotteen verokantaan. Yleinen arvonlisäverokanta eli alv-prosentti Suomessa on 24 % ja elintarvikkeissa ja ravintoloissa 14%. (Ei kuitenkaan anniskelussa jota verotetaan 24% mukaan).

Se on kansainvälisesti tarkasteltuna melko korkea, sillä EU-maiden arvonlisäkannan keskiarvo on viime vuosina ollut 21,5%. Monissa maissa myös ravintolapalveluiden alv on alhaisempi ja EU-lainsäädäntö mahdollistaa, että ravintola-anniskeluun sovelletaan samaa alennettua arvonlisäverokantaa kuin ravintolaruokailuun.

Arvonlisävero tuottaa Suomen valtiolle vuosittain noin 18 miljardia euroa. ALV:n voidaan sanoa olevan kulutusvero, sillä se on mukana käytännössä kaikkien kulutustavaroiden- ja palveluiden hinnassa Suomessa. Alv on välillinen, eli lopullinen maksaja – käytännössä siis tuotteet tai palvelun ostava kuluttaja – maksaa alvin osana tuotteen hintaa. Tästä syystä myös ALV-veron nousu näkyy yleensä aina myös tuotteen tai tavaran lopullisessa myyntihinnassa. Näin myös ravintolapuolella.

Majoitus- ja ravitsemusalan arvion mukaan anniskelun alv-kannan lasku vähentäisi verotuloja noin 122 miljoonaa vuodessa, mutta toisaalta toisi liiketoiminnan piristymisen myötä 51 miljoonaa muita verotuloja. Laskennallinen työpaikkavaikutus olisi jopa 2400 ravintola-alan työpaikkaa lisää. Tämä on verrattain halpaa työllistämistä.